ATGT on jatkanut tiukkaa keikkakevättään, siksi myös on jäänyt kirjoittelu hieman vähemmälle arvolle- sori kaikille tasapuolisesti (siis lukeeko kukaan tätä :D)!

Antonin keikat ovat itselleni olleet todella iloisia yllätyksiä, paikka kun oli minulle aivan uusi. Yleisö on tosiaankin syttynyt molempina iltoina täyteen sykkeeseen musiikin rytmissä. Toivottavasti niin käy myöskin 15.5. jolloin palaamme kuukauden tauon jälkeen lauteille, ollaan muuten sillon myös Yyterissä valloittamassa Yyteri Maratonin loppujuhlamia! Paikalle vaan, kesäkin pian ovella....

Itselläkin alkaa olla opinnot vaiheilla finito ekalt vuodelta, tosin opintopisteitä odottelen päätteen ääressä sormia pyöritellen, eihän niiden eteen duunata tarvis.

Niin muuten, uusia biisejäkin ollaan Teemun kanssa saatu väsättyä hitusen verran. Ihan kivoja kappaleita, ainakin jo Antonissa ensiesityksensä saanut "Kaipuun puremaa" sytyttää itseni liekkiin. Toivottavasti myös teidät rakkaat.

No mutta palaillaan taas kun keretään, lukekaa vaan innolla näitä juttuja jos viitsitte. Eihä näistä iloa ole kai kelleen mutta meille lämminhenkisille muusikoille jo yksi lukija saisi hekuman heltymään vartaloon ylhäältä alas...

-Anssi.

Miksi istun päätteen ääressä housut kintuissa, toinen käsi sipsipussin sisällä klo 00:55?

No omituistahan se on, mutta ai että niin täydellistä. Kämppä on aivan tyystin sekaisin. Kitarastakin katkesi kieli viikko sitten, mutta en jaksa vaihtaa uutta- kyllä viidelläkin kielellä voi rämpyttää.

Kouluhommat painavat päälle, ei niin etteikö sama ongelma olisi muillakin. Mutta, kyllähän piru vieköön se ärsyttää, että joutuu tekemään raportteja ym. aivan tyystin diipadaapa-asioista. Vaikka eivät ne kyllä ihan daadaa olekaan!

Katselin äsken, että koska Martti Servo keikkailee. Hämmennyin, koska miehen keikkakevät näyttää kovin synkän hiljaiselta. Johtunee kuitenkin siitä, että parhaillaan Napanderit+Mara työstävät uutta studioalbumiaan -> kipinkapin kaupoille kun se ilmestyy. On se hullu, mutta niin erinomainen mies!

Kuopiossakin ehdin käydä sunnuntaina. Oli todella mukavan oloinen rattoisa savolaiskaupunkipahanen. Oli aikalailla sellainen lähdenpänytsit-ratkaisu tuo Kuopion reissu. Ehdin siinä jopa naisten futismatsia katsoessani heittää muutamat puheenvuorot Aulis Rytkösen kanssa. Mies on vanhoilla päivillään edelleenkin sanavalmis ja fiksu futismies. Ja aijaijaijai mikä pelaaja hän olikaan aikoinaan.

ATGT:llä kova putki keikkoja huhtikuun alussa. Ja kova on bändikin. Luulisin, että heitetään melkoista kimaraa- uusia viisuja luvassa. Toivon, että herätetään se kevät nyt sitten viimeistään liikkeelle... Olis jo aika täällä Itä-Suomessakin! Joensuu perkele.

-Anssi-

 

Ensinnä pahoittelen, että blogi on päivittynyt näin hitaissa merkeissä. On ollut kaikenlaista, mutta monenlaista on vielä kyllä edessäkin päin! Keikkoja on sovittu sinne tänne- lupailin jo muutamille hengenheimolaisille erinomaisia musikaaliskultturaalisia piristysiltoja!!

Olen viime aikoina keskittynyt niin kutsutusti opiskeluihin. Teemu on tehnyt runsaissa määrin duunia ylioppilaslakin eteen, ja sieltähän se varmasti tulee! Nikon ja Jessen liikkeistä minulla ei ole niin paljon tietoa, varsin salamyhkäisiä persoonia...

Kevät tulee ja se tuntuu. Kaikki muu paitsi lintujen viserrys sekä kevätaurinko ovat turhaa. Ja se kaikki muu on niin perkeleen pakollista. Melkoista.

Jalkapallokausi kotimaassa on alkamassa. Mielenkiintoisia asetelmia. Sai Eremenko poikansa Pietarsaareen houkuteltua ynnä sun muuta. Litmanen taitaa pitää FC Lahden vielä Liigassa. Entäpä mitä tekee Ykkösen ennakkosuosikkein kuuluva kotikaupunkini FC PoPa? Sehän nähdään tulevien kuukausien sisällä. Aah aurinko, nurmi ja pallo.

Naiset ovat muuten varsin tyhmiä, tiesittekö?

-Anssi-

ATGT palaa tosiaan keikkalavoille Porissa 6.3. Café Antonissa... Luulisin, että saadaan jätkien kanssa johdateltua keskustan baariväki mahdottomaan kiimaan. Toivon näkeväni keikan aikana sekä sen jälkeen runsaasti iloisia ilmeitä yleisön kasvoilla- sehän meidän tavoitteemme aina on :)

Itse penkkiurheilijana ja urheilutietäjänä en hymyile. Lumilautahopeakaan ei tunnu yhtään miltään, kun perinteisissä lajeissamme mitalien saanti on suoraan sanottuna perseestä. Nytkin viestissä näyttää pahalta, Heikkinen tippuu Teichmannille. Onko dropit jääny ottamatta vai mitä ihmettä? Mulle olis ihan sama vaikka jäisivät aineista kiinni, kunhan tätä pettymystä ei tarvis uusia... Sapettaa.

Palataan asiaan taas piakkoin. Nyt tv:n ääreen, Suomi putoaa pian lätkässä Tshekille.

Nyt kun Teemu ei näköjään ole kirjoituspäällä, on vastuullani urhoollisesti johdattaa tätä ATGT:n tiuhasti päivittyvää blogia kohti aamun tunteja!

Joo, mitäs tässä hereillä ollessa. Aamulla 7.25 herätys, mutta olen urhoollisesti vastaan hyviä yöunia. Kirjoittelen sanoja, joista ehkäpä syntyy jotain Teemulle. Ja Teemu sitten taas työstää siitä jotakin namia.

Opintopisteitä tippui tänään tuurilla plakkariin! On se kiva kun opinnot etenevät, vaikka olo on kuin naaraskarhulla eläintarhan syrjäisimmässä häkissä. Tuleeko joku täyttämään tämän tyhjiön, ja millä hinnalla se tehdään? Niinpä!

Toukokuun lopulla olisi tarkoitus palata Poriin. Opinnot pilasivat armeijasuunnitelmat, joten teen töitä ja keikkaa ATGT:n kanssa. Se tässä opettajan duunissa painaa selkää, ettei kesällä voi tehdä sitten yhtään mitään omaan koulutukseen liittyvää hommaa. On se peräreiästä. Ja kun koulussakin työharjoittelua tehdään harvakseltaan, miten hitossa meistä kasvaa sitten teidän lastenne auttajia ja kasvattajia? Niinpä!

Viitisen tuntia olisi aikaa nukahtaa. Teen iltarutiinit ja hyppään pehkuihin. Rakkaat tervehdykset etenkin Poriin perheelle ja ystäville, täällä mennään ja lujaa. Niinpä.

Yöt!

Anssi